Muuttuvat läheissuhteet ja kuolema

Kuka pitää huolta?

Kuolemasta, hautajaisista ja elämän viimeisistä vaiheista puhutaan usein sillä oletuksella, että jokaisella olisi puoliso, lapsia tai riittävästi lähellä asuvia omaisia. Monissa keskusteluissa tuntuu olevan itsestään selvää, että joku läheinen hoitaa käytännön asiat, osallistuu hoitoneuvotteluihin, pitää seuraa sairaalassa ja huolehtii lopulta myös hautajaisista. Osa tästä ajatuksesta tulee varmasti siitä, että ajatus yksin jäämisestä elämän viimeisissä vaiheissa tuntuu yleisesti ottaen vaikealta.

Todellisuudessa yhä useampi ihminen asuu nykyään yksin. Läheiset voivat asua toisella paikkakunnalla tai jopa toisessa maassa, eikä kaikilla yksinkertaisesti ole läheisiä. Myös läheisverkostot ovat myös muuttuneet. Perheet ovat aiempaa monimuotoisempia, ja tärkeimmät ihmiset saattavat olla ystäviä, entisiä kumppaneita, erilaisia yhteisöjä tai valittua perhettä. Samalla muuttuu myös se, keiden toivomme olevan ja keiden on mahdollista olla vierellämme silloin, kun elämä alkaa lähestyä loppuaan.

Ihmiset elävät myös pidempään kuin ennen, ja yhä useampi kohtaa vanhuuden yksin. Pohjoismaissa iäkkäiden yksin asuminen on kansainvälisesti verrattuna yleisempää. Samaan aikaan poliittisissa päätöksissä hoivan painopistettä on siirretty yhä enemmän omaishoitoon ja läheisten vastuulle. Oletus läheisten tarjoamasta tuesta ei siis täysin vastaa todellisuutta.

Huoli omista toiveista kuoleman jälkeen

Ajankohtainen ja hyvin inhimillinen kysymys on, kuka pitää huolta kuoleman lähestyessä ja miten voi varmistaa, että asiat tapahtuvat omien toiveiden mukaisesti myös kuoleman jälkeen. Tätä teemaa pohdittiin myös Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa kesäkuun alussa. Kirjoittaja nosti esiin huolen siitä, miten ihmisen hautajaisiin liittyvät toiveet toteutuvat, jos läheisiä ei ole. Olin mukana kirjoittamassa kuolindoulien vastausta tähän mielipidekirjoitukseen.

Aina kysymys ei ole myöskään siitä, onko ihmisellä läheisiä vai ei. Joskus läheisiä on, mutta heidän kanssaan ei olla tekemisissä tai on perusteltu huoli siitä, ettei omia toiveita kunnioiteta kuoleman lähestyessä tai sen jälkeen. Turvattomuutta ja pelkoa herättää varmasti myös, jos ei tiedä mitä omalle keholle, kodille, tavaroille ja muille tärkeille asioille tapahtuu kuoleman jälkeen. Monille on tärkeää, että myös hautajaiset ovat omannäköiset, linjassa eletyn elämän kanssa sekä oman elämänkatsomuksen ja arvojen mukaiset.

Kuolindoula rinnallakulkijana

Juuri tällaisissa asioissa kuolindoula voi olla tukena. Kuolindoula on ammatillinen tukihenkilö ja rinnallakulkija, jonka kanssa voi pohtia esimerkiksi omia kuolemaan liittyviä toiveita, hautajaisia ja käydä läpi omaa elettyä elämää. Suomessa kuolindoulia kouluttaa Lohtu Akatemia ja meitä sertifioituja kuolindoulia on tällä hetkellä noin kaksi sataa.

Kiitos, jos luit kirjoitukseni. Jos aihe koskettaa sinua, minulta voi varata maksuttoman tutustumisajan. Tutustumiskäynnillä voimme rauhassa keskustella tilanteestasi ja siitä, voisinko olla sinulle avuksi.

-Sari

HS 5.6.2026: Kenelle voisin delegoida siunaustilaisuuteni järjestelyt kuolemani jälkeen?

HS 13.6.2026: Kuolindoulat auttavat viimeisen tahdon toteutumisessa